Rannalle ajautuu valaita tämän tästä. Itse ajauduin eilen rannalle nuorimmaiseni kanssa, helteen pakottamana, kesken remonttihommien. Teininä jaksoin metsästää raidatonta rusketusta, arki ei estänyt ihanaa laiskottelua. Silloin olin vielä rantahylje, sulokas kuutti. Rusketuin ihanasti, kesakot kukkivat nenällä ja hiukset vaalenivat entisestään. Hypin itsevarmasti veneeseen ja kaikenkaikkiaan homma oli aika kaukana valaista.

Eilen kun olimme rantakallioilla nauttimassa retkieväitä ja makasin hetken mahallani kovalla kalliolla merituulen vilvoitellessa kemikaalein raidoitettua pehkoani, kohtasin karun kallion lisäksi karun totuuden; selkä meni niin jumiin etten meinannut päästä ylös ja näytin lähinnä sammuneelta enkä aurinkoa ottavalta. Kaksikymmentä kiloa sitten käyttämäni bikinit vanhenevat kaapissa ja makoilin tuskaisasti (miten polvillaan oleminenkin voi nykyään ottaa niin paljon polviin?) bikinihtävissä rintsikoissa ja trikoissa. Olisin sopinut mihin tahansa keski-ikäisten humppafestareille korisemaan, vain karhutölkki kädestä puuttui.

Aiemmin käytin myös ihania kesähepeneitä, mekkoja ja lyhythihaisia paitoja. Nautin helteistä, enkä kironnut niitä alimpaan helvettiin kuten nyt. Kaapistani löytyi värejä ja kuoseja. Nyt kesävaatteeni ovat samat kuin talvivaatteeni ja kokemuksesta voin sanoa, että musta ei ole uusi musta kesällä, vaan musta on julma kidutusväline kesällä. Joskus hehkeinä hevivuosina käytimme parhaan kaverini kanssa maihareita ja villasukkia kesähelteilläkin ja muistan miten jalat olivat kuumat ja turvoksissa. Nykyään olen kokonaan tätä kärsivää jalkaa, kuuma ja turvoksissa. Vielä vähän hormonioireita päälle niin olisi valmis sopimaan sopimuksen itsensä manalan herran kanssa helvetin muuttamisesta jäätiköksi.

Kesakot ovat myös suloisia. Minulla on niitä paljon kesällä. Mutta nyt ne ovat alkaneet iän myötä ryhmittäytyä läiskiksi. Ei ollenkaan suloista. Tukka edelleen vaalenee kivasti auringossa, sillä olen ulkona hääräävää tyyppiä, sen minkä hautajaiskostyymissäni kykenen. Pitäisi vielä saada rantavartalo ja nyt en puhu vartalosta "löydä ranta ja vie vartalosi rannalle=rantavartalo", vaan siitä kuntoilusta ja lenkkeilystä ja ruuan välttelystä. Vaikka viisaudenhampaan poisto mukavasti on vähentänyt päivittäisiä kaloreita, en huomaa juurikaan eroa. Varmaan pitäisi ehdottaa hammaslääkärille, että poistetaan yksi hammas joka viikko. Lisäksi pitäisi treenata sitä mahallaan maassa makaamista, vaikka vain olohuoneen lattialla ensin. Ei tulisi ikäviä yllätyksiä julkisilla paikoilla, jos vaikka ei enää pääsekään ylös. Ja ne bikinit, kai sitä rantavalaskin voi sellaiset hankkia, vaikkei ihan Jennifer Lopezilta näyttäisikään?